Author Alexandra Labara
Maailmanlaajuisten teknologiainvestointien ennustetaan kasvavan ennätykselliset 7,8 prosenttia vuonna 2026 ja nousevan 5,6 biljoonaan dollariin [1]. Investointien kasvaessa keskeiseksi kysymykseksi nousee, kuinka nopeasti yritykset pystyvät muuttamaan teknologiaan tehdyt panostukset konkreettisiksi tuloksiksi.
Valtus Alliancen asiantuntijat viideltä eri mantereelta kertovat, miten teknologiamurros näkyy markkinoilla ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa yrityksille.
Ennätykselliset investoinnit kohdistuvat teknologiainfrastruktuuriin
Suurin osa investointien kasvusta kohdistuu teknologiainfrastruktuuriin. Datakeskusjärjestelmiin käytettävien investointien ennustetaan kasvavan vuonna 2026 peräti 55,8 prosenttia ja ylittävän 788 miljardia dollaria. Ohjelmistoinvestointien ennustetaan kasvavan samaan aikaan 15,1 prosenttia [2].
Suurten pilvipalveluyhtiöiden arvioidaan vastaavan lähes puolesta tekoälyinfrastruktuurin investoinneista vuoteen 2028 mennessä [1]. Stanfordin yliopiston AI Index -raportin mukaan yritysten tekoälyinvestoinnit olivat jo vuonna 2024 yhteensä 252,3 miljardia dollaria [3].
Vuoteen 2030 mennessä tekoälyyn liittyvän laitteiston osuuden ennustetaan ylittävän 80 prosenttia kaikista tietokonelaitteisiin kohdistuvista investoinneista. Vuonna 2024 osuus oli 43 prosenttia [1].
Puolijohteet ja laskentateho ovat kehityksen ytimessä. Samalla tietyt teknologiaan erikoistuneet alueet nousevat yhä tärkeämpään asemaan.
Singaporessa toimivan Radialiksen toimitusjohtaja Ramesh Ramchand nostaa esiin maan merkittävän aseman maailman puolijohdeteollisuudessa. Singaporen osuus maailman sirutuotannosta on noin 10 prosenttia ja puolijohteiden valmistuslaitteista noin 20 prosenttia. Maa tukee tutkimusta ja innovaatioita 37 miljardin Singaporen dollarin RIE2030-rahoitusohjelmalla. Sen vahvuuksia ovat myös soveltava tekoäly, biolääketiede, kvanttilaskenta sekä ilmailualan huolto-, korjaus- ja kunnossapitopalvelut.
“Vakaa toimintaympäristö, osaava työvoima, vahva immateriaalioikeuksien suoja ja geopoliittinen puolueettomuus houkuttelevat kansainvälisiä yrityksiä, jotka etsivät luotettavaa sijaintia tutkimukselle, tuotekehitykselle, tuotannolle ja alueelliselle laajentumiselle. Singaporen kilpailuetu ei perustu toiminnan kokoon vaan korkean lisäarvon erikoisosaamiseen. Siksi sillä on tärkeä rooli maailmanlaajuisissa teknologian toimitusketjuissa ja innovaatioverkostoissa.”
Ramesh Ramchand, Managing Director, Radialis, Singapore
Kanadalaisen x Northin perustaja ja toimitusjohtaja Benoît Créneau puolestaan korostaa maan korkeaa koulutustasoa, osaavaa työvoimaa ja julkista tukea tutkimukselle ja investoinneille. Kanada kuuluu OECD-maiden koulutetuimpiin, ja teknologia-alan osaajien kustannukset ovat noin 30 prosenttia pienemmät kuin Yhdysvaltojen suurimmissa teknologiakeskuksissa.
”Suurin mahdollisuutemme on muuttaa vahva tekoälytutkimuksemme tuotteiksi, joista yritykset ovat valmiita maksamaan ja joita voidaan hyödyntää laajasti. Samalla meidän on kehitettävä turvallista kotimaista datainfrastruktuuria. Tekoälyn lisäksi kvanttiteknologia ja puhdas teknologia tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia, kun yhä useammat innovaatiot etenevät kaupalliseen käyttöön. Myös kyberturvallisuuteen ja puolustusteknologiaan tehtävät investoinnit voivat auttaa kanadalaisia yrityksiä saamaan suurempia sopimuksia ja laajentumaan kansainvälisesti.”
Benoît Créneau, Founder & CEO, xNorth, Canada
Tekoälyn käyttöönotosta mitattaviin tuloksiin
Tekoälyn hyödyntäminen on siirtymässä uuteen vaiheeseen. KPMG tutkimuksen mukaan 88 prosenttia teknologiajohtajista investoi jo itsenäisesti toimiviin tekoälyagentteihin [4].
Investointien muuttaminen liiketoimintahyödyiksi on kuitenkin osoittautunut vaikeammaksi. Vain 24 prosenttia organisaatioista on saavuttanut sijoitetulle pääomalle tuottoa useissa tekoälyn käyttökohteissa. Keskeisiä esteitä ovat vanhentuneet teknologiaratkaisut, organisaatioiden ja tietojärjestelmien siiloutuminen sekä osaajapula.
Nordic Interimin Ruotsin Managing Partner Henrik Höjsgaard näkee muutoksen jo selvästi yritysten toiminnassa.
”Ruotsalaisyritykset ovat siirtymässä tekoälykokeiluista siihen, miten tekoälyllä voidaan luoda mitattavaa arvoa koko organisaatiossa. Tekoälyn hyödyntäminen laajenee yksittäisistä käyttökohteista liiketoiminnan keskeisiin toimintoihin, kuten tuotekehitykseen, asiakaskokemukseen, ohjelmistoihin, teollisiin prosesseihin ja päätöksentekoon.”
Henrik Höjsgaard, Managing Partner, Nordic Interim Sweden & Denmark
Tukholmaan on keskittynyt paljon teknologiayrityksiä ja kasvuyrityksiä. Seuraava haaste on saada kunnianhimoiset suunnitelmat muuttumaan käytännön tuloksiksi.
Yhdysvaltalaisen Think Consultingin kaupallinen johtaja Joe Poling tunnistaa saman haasteen.
“Suurin mahdollisuus ei ole uuden teknologian kehittämisessä vaan teknologiainvestointien ja liiketoiminnan tulosten välisen kuilun kaventamisessa. Yritykset ovat investoineet merkittävästi pilvipalveluihin, dataan, automaatioon ja nyt tekoälyyn. Silti useimmat saavat näistä investoinneista irti vain murto-osan niiden mahdollisesta arvosta.”
Joe Poling, CRO, Think Consulting, the USA
Strategiat laaditaan ja järjestelmät hankitaan, mutta käytännön toteutus hajautuu helposti eri tiimeihin ja järjestelmiin. Seuraavassa kehitysvaiheessa tekoäly ja dataan perustuva päätöksenteko on saatava osaksi yritysten päivittäistä toimintaa. Erityisen suuria mahdollisuuksia tämä tarjoaa keskisuurille yrityksille sekä monimutkaisilla tai vahvasti säännellyillä toimialoilla toimiville organisaatioille.
Valtuksen ranskalainen Senior Partner Jérôme Vercaemer nostaa esiin myös kustannusten hallinnan.
“Tekoälyn on tuotettava konkreettista hyötyä koko yritykselle. Tämä edellyttää IT-organisaatioiden perusteellista uudistamista sekä FinOps-tyyppistä kustannusten hallintaa, jolla voidaan ennakoida ja hallita tekoälyn kustannuksia, mukaan lukien tokenien käyttöön perustuvat kulut.”
Jérôme Vercaemer, Senior Partner, Valtus, France
Vercaemer korostaa myös tiedonhallinnan merkitystä. Kun liiketoimintayksiköt kehittävät omia tekoälyratkaisujaan, on varmistettava, etteivät tiedot hajaudu uusiin siiloihin. Yritysten keskeiset tiedot on tunnistettava ja saatettava sekä henkilöstön että käytössä olevien tekoälyratkaisujen saataville.
Samalla tekoäly tarjoaa mahdollisuuden vähentää vanhentuneista järjestelmistä ja teknologiaratkaisuista kertynyttä teknistä velkaa.
Digitaalinen riippumattomuus ja toimintavarmuus nousevat johdon agendalle
Vercaemerin mukaan yritysten on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota digitaaliseen riippumattomuuteen vähintään Ranskan ja Euroopan tasolla. Tämä koskee teknologiatoimittajien valintaa, datan käyttöä ja tallennusta, tekoälyä sekä tietoliikenneyhteyksiä.
Yhtä tärkeää on varmistaa järjestelmien toimintavarmuus. IT-järjestelmien on kestettävä erilaisia kyberhyökkäyksiä, ja tietojen suojaamisessa on varauduttava myös kvanttilaskennan tuomiin uusiin uhkiin.
KPMG tutkimuksen mukaan kvanttilaskenta voi tulevaisuudessa nopeuttaa tekoälymallien kouluttamista mutta samalla vaarantaa nykyisten salausmenetelmien turvallisuuden [4].
Tekoälyyn liittyvän sääntelyn lisääntyessä myös valtiot investoivat voimakkaasti teknologiseen kilpailukykyynsä. Ranska on ilmoittanut 109 miljardin euron tekoälyinvestoinneista, Kanada 2,4 miljardin dollarin panostuksista ja Kiina 47,5 miljardin dollarin puolijohderahastosta [3].
Teknologian uudet kasvukeskukset
Itä-Aasian ja Tyynenmeren alueen osuus myönnetyistä tekoälypatenteista on 82,4 prosenttia [3]. Vuonna 2024 yhdysvaltalaiset organisaatiot kehittivät 40 merkittävää tekoälymallia, Kiina 15 ja Eurooppa kolme.
Näiden suurten teknologiakeskittymien rinnalla myös erikoistuneet markkinat vahvistavat asemaansa.
Australialaisen Cognisiumin toimitusjohtaja Dorel Iosif kuvaa maansa teknologiasektoria käytännön ratkaisuihin keskittyväksi. Australian vahvuuksia ovat esimerkiksi kaivosteollisuuden automaatio, etätoiminnot, energia-ala, finanssipalvelut ja kyberturvallisuus.
Vahvat yliopistot, kehittyvä startup-kenttä ja sijainti Aasian ja Tyynenmeren alueella tarjoavat hyvän pohjan kansainväliselle kasvulle.
“Australia on suhteellisen pieni markkina, mutta olemme usein kokoamme suurempia, kun teknologiaa sovelletaan vaikeiden käytännön ongelmien ratkaisemiseen. Vahvuutemme ei ole pelkästään uuden teknologian keksimisessä vaan siinä, että osaamme saada sen toimimaan monimutkaisissa ympäristöissä ja laajassa mittakaavassa.”
Dorel Iosif, CEO, Cognisium, Australia
Keniassa toimivan Summit Recruitment & Search African toimitusjohtaja Sue Withers näkee vastaavaa kehitystä Itä-Afrikassa.
“Amazon Web Services, IBM ja Google ovat kaikki perustaneet alueellisia toimistojaan Keniaan. Tämä luo edellytyksiä myös pienempien teknologiayritysten tulolle markkinoille. Kenia toimii porttina Itä- ja Keski-Afrikan markkinoille.”
Sue Withers, Managing Director, Summit Recruitment & Search Africa.
Englannin kielen asema liike-elämässä, nuori ja koulutettu väestö, jatkuvat investoinnit sekä lainsäädännön uudistukset tekevät Keniasta houkuttelevan toimintaympäristön teknologiayrityksille.
Keniaa kutsutaan usein nimellä Silicon Savannah. Maan Vision 2030 -kehitysohjelma tukee teknologiasektorin kasvua, joka on noin 10 prosenttia vuodessa.
Tekoälymurros muuttaa myös johtajuutta
Eri markkinoilta nousee esiin samankaltainen näkemys tulevaisuuden johtajuudesta. Johtajilta vaaditaan teknologista ymmärrystä, liiketoimintaosaamista, kykyä toimia epävarmuudessa ja ennen kaikkea taitoa viedä suunnitelmat käytäntöön.
Dorel Iosifin mukaan yritykset tarvitsevat johtajia, jotka osaavat yhdistää teknologian, strategian, operatiivisen toiminnan ja ihmiset. Olennaista on tunnistaa, missä teknologia tuottaa todellista liiketoimintahyötyä.
Ruotsissa nähdään, että seuraava haaste ei ole enää pelkästään tekoälyn käyttöönotto. Yritysten on kehitettävä johtamistaan, henkilöstön osaamista ja organisaatioidensa toimintakykyä, jotta ne pystyvät hyödyntämään teknologian tarjoamat mahdollisuudet.
Joe Poling arvioi kokeneiden johtajien merkityksen kasvavan entisestään, kun tekoäly ottaa hoitaakseen rutiinitehtäviä. Tekoäly voi tunnistaa riskin, mutta johtajan tehtävä on päättää, miten siihen reagoidaan, ja saada ihmiset toimimaan yhteisen tavoitteen eteen.
Jérôme Vercaemer korostaa päätöksenteon nopeutta. Johtoryhmien on pystyttävä kokeilemaan uusia tekoälyratkaisuja ja määrittelemään selkeät kriteerit niiden käyttöönotolle.
Myös osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti. KPMG tutkimuksen mukaan 92 prosenttia teknologiajohtajista arvioi tekoälyagenttien johtamisen ja hallinnan olevan tärkeä taito seuraavan viiden vuoden aikana [4].
Osaajista käytävä kilpailu lisää yritysten paineita. Benoît Créneaun mukaan kanadalaiset teknologiayritykset kilpailevat samoista asiantuntijoista yhdysvaltalaisten työnantajien kanssa. Merkityksellinen työ, urakehitysmahdollisuudet ja kilpailukykyinen palkkaus ovat siksi keskeisiä tekijöitä osaajien houkuttelemisessa ja sitouttamisessa.
Tekoälyn muuttaessa työn tekemistä yritysten on kehitettävä henkilöstönsä osaamista ja samalla varmistettava riittävä johtamiskokemus. Tarvitaan johtajia, jotka pystyvät kasvattamaan myyntiä, hallitsemaan kassavirtaa ja avaamaan uusia markkinoita henkilöstön sitoutumista unohtamatta.
Interim-johtajat ja osa-aikaiset johtajat voivat tuoda yrityksiin tarvittavaa kokemusta juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Samalla he voivat auttaa kehittämään organisaation omaa johtamisosaamista.
Seuraavat 25 vuotta – ratkaisevaa on kyky toteuttaa
Kvanttilaskenta, yleinen tekoäly (AGI) ja ihmisen älykkyyden ylittävä tekoäly (ASI) voivat muuttaa teknologia-alaa merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Yritysjohdon on varauduttava näihin kehityssuuntiin samalla, kun nykyiset liiketoiminnan tavoitteet on saavutettava [4].
Tulevaisuuden menestyksen kannalta nousee esiin kolme keskeistä painopistettä:
Tekoälyyn on suhtauduttava strategisena investointina. Käyttöönotolle tarvitaan selkeät perusteet, mitattavat tavoitteet ja realistinen käsitys kustannuksista.
Tietoturva, datan hallinta ja toimintavarmuus on rakennettava osaksi yrityksen toimintaa. Digitaalinen riippumattomuus ja kyky varautua häiriöihin ovat yhä tärkeämpiä.
Suunnitelmat on pystyttävä muuttamaan tuloksiksi. Tämä edellyttää oikeaa osaamista, toimivaa johtamista ja kykyä toteuttaa muutoksia. Yritysten omaa henkilöstöä voidaan täydentää kokeneilla Interim-johtajilla silloin, kun tarvitaan erityisosaamista tai lisäresursseja.
Lähteet
[1] Forrester, “Global Technology Spending Will Grow A Record 7.8% In 2026 To Reach $5.6 trillion”, 2 Feb 2026
[2] Gartner, “Gartner Forecasts Worldwide IT Spending to Grow 13.5% in 2026, Totaling $6.31 Trillion”, Business Wire, 22 April 2026.
[3] Stanford HAI, AI Index Report 2025
[4] KPMG, Global tech report 2026: Leading in the Intelligence Age
#ValtusAlliance