Lääketeollisuuden seuraavat 25 vuotta

Author: Alexandra Laraba , Valtus Ranska

Lääketeollisuuden pitkään vallinneet toimintamallit ovat muuttumassa. Ala toimii nyt aiempaa monimutkaisemmassa, kilpailullisemmassa ja globaalimmassa toimintaympäristössä. Pitkään vallinneita käsityksiä hinnoittelusta, mittakaavaeduista ja toimitusketjuista haastavat Yhdysvaltojen lääkehinnoittelun uudistukset, geopoliittinen pirstaloituminen, Aasian nopeasti kasvavat innovaatiokeskittymät sekä tutkimus- ja kehityskustannusten voimakas nousu.

Samaan aikaan alan kasvupotentiaali on valtava. Maailmanlaajuisen lääkemarkkinan ennustetaan kasvavan noin 1,8 biljoonasta Yhdysvaltain dollarista vuonna 2025 noin 3,2 biljoonaan dollariin vuoteen 2035 mennessä. Samalla lääkkeiden käyttö maailmanlaajuisesti lähestyy neljää biljoonaa päivittäistä hoitoannosta. Kasvua vauhdittavat erityisesti hoitojen saatavuuden paraneminen sekä kysynnän kasvu onkologian, immunologian, diabeteksen ja lihavuuden hoidossa. Keskeinen kysymys kuuluu: mitkä yritykset ja mitkä alueet onnistuvat hyödyntämään tämän kasvun?

Lääketeollisuuden globaali painopiste on muuttumassa

Eurooppa on edelleen yksi alan merkittävimmistä toimijoista: tutkimuspohjainen lääketeollisuus investoi vuonna 2024 arviolta 55 miljardia euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, ja ala työllisti suoraan lähes 950 000 henkilöä. Pohjois-Amerikka hallitsee kuitenkin edelleen maailman lääkemarkkinoita, sillä sen osuus maailmanlaajuisesta lääkemyynnistä on 54,8 %, kun Euroopan osuus on 22,7 %. Ero selittyy muun muassa lääkehinnoittelulla sekä Euroopan pirstaleisilla markkinoillepääsy- ja korvausjärjestelmillä.

Samaan aikaan kasvun painopiste siirtyy nopeasti kehittyville markkinoille. Vuosina 2019–2024 lääkemarkkinat kasvoivat Brasiliassa 14,3 %, Intiassa 9,5 % ja Kiinassa 2,2 %, kun Euroopan viiden suurimman markkinan keskimääräinen kasvu oli 7,9 %. Kehitys viittaa siihen, että taloudellinen aktiivisuus sekä tutkimus- ja innovaatiokapasiteetti siirtyvät yhä vahvemmin nopeammin kasvaville markkinoille.

Sama kehitys näkyy myös yritysten välisissä suorituskykyeroissa. Roland Bergerin Global Pharma Study 2025, -tutkimus, joka kattaa 163 johtavaa lääke- ja life sciences -alan yritystä, osoittaa, että alan kärkiyritykset ja heikoimmin menestyvät toimijat etääntyvät toisistaan. Vuosina 2021–2024 parhaiten menestyneet yritykset kasvattivat liikevaihtoaan keskimäärin 12 % vuodessa, kun taas heikoimmin menestyneiden yritysten liikevaihto supistui keskimäärin 3 % vuodessa. Eroja selittävät ennen kaikkea portfolioiden painopisteet, tutkimus- ja kehitystoiminnan tehokkuus sekä operatiivinen suorituskyky

Euroopan lääketeollisuuden kilpailukyvyn eri toimintamallit

Sveitsi, Saksa ja Itävalta osoittavat, että lääketeollisuuden kilpailukyky voidaan rakentaa monin eri tavoin. Yhteistä niille on vahva tieteellinen osaaminen, toimivat innovaatioekosysteemit, korkeatasoinen tuotanto sekä kilpailukykyä tukeva sääntely-ympäristö. Jokaisella maalla on kuitenkin omat vahvuutensa, jotka täydentävät toisiaan.

Sveitsi, jossa toimivat muun muassa Novartis ja Roche sekä laaja keskisuurten innovatiivisten lääkeyritysten verkosto, on kenties maailman vahvin esimerkki tutkimus- ja kehitysvetoisesta lääketeollisuuden arvonluonnista. Sen tulevan kilpailukyvyn säilymiseen vaikuttaa ratkaisevasti viisi keskeistä tekijää:

Simon Frei, Partner at FS Partners, Switzerland

“Sveitsin kyky säilyttää ja vahvistaa asemansa maailman johtavana lääketeollisuuden keskuksena riippuu siitä, pystyykö se ylläpitämään innovaatiojohtajuuttaan, varmistamaan pääsyn kansainväliseen huippuosaamiseen, nopeuttamaan tuotteiden markkinoille pääsyä, vahvistamaan toimitusketjujensa resilienssiä sekä säilyttämään vakaan ja kilpailukykyisen liiketoimintaympäristön.”
Simon Frei, CEO, FS Partners – A Valtus Company, Sveitsi

Simonin mukaan immateriaalioikeuksien vahva suoja ja ennakoitava sääntely ovat strategisia kilpailuetuja, joiden arvo kasvaa ja vahvistuu ajan myötä.

Saksa kohtaa samankaltaisen mutta luonteeltaan erilaisen haasteen. Maa kuuluu edelleen lääketeollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnan maailman kärkeen, mutta tieteellisen huippuosaamisen muuttaminen kaupalliseksi menestykseksi on yhä suurempi haaste.

“Kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää tasapainoista sääntely-ympäristöä, ennakoitavia markkinoillepääsyn edellytyksiä sekä jatkuvia investointeja innovaatioihin. Yhtä tärkeää on tiivistää yhteistyötä bioteknologiayritysten, vakiintuneiden lääkeyritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen sekä pääomasijoittajien välillä, jotta tieteelliset läpimurrot voidaan muuttaa kaupalliseksi menestykseksi.”
Tobias Eitel,
Partneri Valtus Saksa

Itävallalla on puolestaan maailmanlaajuisessa lääketeollisuudessa strateginen merkitys, joka ulottuu selvästi sen maantieteellistä kokoa laajemmalle. Maassa käsitellään vuosittain noin 20 % maailman veriplasmasta, ja Sandozin Kundlin tuotantolaitos on läntisen maailman viimeinen penisilliinin tuotantolaitos. Tehdas valmistaa vuosittain noin 200 miljoonaa lääkepakkausta. Valtus Management Factory Austrian partnerit Roman Benedetto ja Christian Kniescheck korostavat, että maan lääketeollisuuden ekosysteemi on monipuolistunut merkittävästi.

Pelkästään Wienissä toimii yli 750 life sciences -alan organisaatiota, jotka työllistävät noin 49 000 henkilöä ja tuottavat vuosittain 22,7 miljardin euron liikevaihdon. Tämä tekee kaupungista luontevan keskuksen Keski- ja Itä-Eurooppaan (CEE) suuntautuvalle kliiniselle tutkimukselle, viranomaisyhteistyölle sekä liiketoiminnan laajentamiselle.

Roman Benedetto, Partner, Management Factory

“Takeda, Octapharma, Boehringer Ingelheim ja Novartis toimivat alan keskeisinä ankkuriyrityksinä, joiden ympärille on rakentunut vahva lääketeollisuuden ekosysteemi. Erityisesti onkologian, immunoterapian ja erikoisbiologisten lääkkeiden alueilla myös pienemmät yritykset kilpailevat yhä menestyksekkäämmin kansainvälisillä markkinoilla. Niitä tukee 191 aktiivisen bioteknologiayrityksen muodostama verkosto, jonka yhteenlaskettu liikevaihto on noin 1,7 miljardia euroa.”
Roman Benedetto, Partneri Valtus – Management Factory, Itävalta

Tutkimus- ja kehitystoiminnan tuottavuushaaste

Koko lääketeollisuudessa tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat nousseet ennätykselliseen 17 prosenttiin liikevaihdosta. Samaan aikaan yritysten keskimääräinen vuotuinen liikevaihdon kasvu oli vuosina 2021–2024 vain 3,9 %, mikä jäi pitkään vallinneen viiden prosentin vertailutason alapuolelle. Keskeinen haaste ei enää ole tutkimus- ja kehitysinvestointien lisääminen, vaan niiden tuottavuuden parantaminen.

Samalla, kun useiden menestyslääkkeiden patentit umpeutuvat, lääkeyritykset suuntaavat yhä enemmän kohti yksilöllistettyjä hoitoja, jotka on suunnattu pienemmille potilasryhmille ja joiden kehityspolut ovat aiempaa monimutkaisempia. Vastauksena tähän alustapohjainen innovaatiokehitys – esimerkiksi solu- ja geeniterapioihin sekä RNA-hoitoihin perustuvat teknologiat – mahdollistaa sen, että samaa tieteellistä perustaa voidaan hyödyntää useiden eri sairauksien hoitojen kehittämisessä.

Innovaatioita perinteisten keskittymien ulkopuolella

Intiassa innovaatioita lähestytään kuitenkin toisenlaisesta näkökulmasta:

“Intia on maailman suurin geneeristen lääkkeiden ja rokotteiden toimittaja, mikä on osaltaan alentanut lääkkeiden kustannuksia eri puolilla maailmaa. Samalla kansainvälinen huomio on yhä vahvemmin kohdistunut intialaisten osaamiseen tutkimus- ja kehitystyössä. Tämän vuoksi Intiaan perustetaan yhä enemmän globaaleja osaamiskeskuksia (Global Capability Centres, GCC), joiden tavoitteena on hyödyntää maan vahvaa tutkimus- ja kehitysosaamista.
Maahan rakennetaan myös uusia tuotantolaitoksia vahvistamaan toimitusketjujen kestävyyttä ja vähentämään globaaleihin toimitusketjuihin liittyviä riskejä. Nämä tuotantoyksiköt toimivat kansainvälisten laatu- ja sääntelystandardien mukaisesti. Samalla Intia siirtyy yhä vahvemmin perinteisten geneeristen lääkkeiden valmistuksesta monimutkaisempiin biologisiin lääkkeisiin, biosimilaareihin ja erikoislääkkeisiin. Tämä kehitys tukee maailmanlaajuisesti kustannustehokkaamman terveydenhuollon saatavuutta.”
Sanjay Lakhotia,
CEO, Noble House, Intia

Kiina käy parhaillaan läpi samankaltaista rakennemuutosta siirtyessään geneeristen lääkkeiden valmistuksesta kohti innovaatiovetoista kasvua.

Thaddäus Mueller, Managing Partner FES Partners, China

“Kiinan lääketeollisuus on siirtymässä geneeristen lääkkeiden valmistuksesta kohti aidosti innovaatiovetoista toimintaa. Samalla kotimaisen osaamisen ja kansainvälisten kasvutavoitteiden välinen johtamisosaamisen kuilu on muodostumassa alan suurimmaksi pullonkaulaksi.”
Thaddäus Müller,
Managing Partneri, FES Partners, Kiina

Yritykset tarvitsevat yhä enemmän johtajia, jotka kykenevät johtamaan siirtymää NMPA:n ja FDA:n sääntely-ympäristöjen välillä, uudistamaan kaupalliset organisaatiot tulosperusteisten toimintamallien mukaisiksi sekä viemään läpi vaativia organisaatiomuutoksia, Thaddeus toteaa

Lääkealan yritysjärjestelyt: mittakaavasta tarkasti kohdennettuihin yritysostoihin

Lääkealan yritysjärjestelymarkkina on siirtynyt ratkaisevaan uuteen vaiheeseen. EY:n mukaan life sciences -toimialan yritysostojen ja -järjestelyjen (M&A) arvo nousi vuonna 2025 240 miljardiin Yhdysvaltain dollariin, mikä on 81 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua vauhdittivat ennen kaikkea aiempaa suuremmat yritysjärjestelyt, ei niinkään kauppojen määrän kasvu. Vahva kehitys on jatkunut myös vuonna 2026: vuoden puoliväliin mennessä yritysjärjestelyjen arvo oli jo 106 miljardia dollaria.

Kasvun taustalla on rakenteellinen muutos. Vuoteen 2030 mennessä yli 230 miljardin dollarin biolääkeyhtiöiden liikevaihdosta altistuu patenttisuojan päättymiselle (loss of exclusivity), mikä lisää merkittävästi painetta täydentää tuoteputkia yritysostojen ja kumppanuuksien avulla.

Myös yritysjärjestelyjen strateginen logiikka on muuttunut. Aiemmin tavoitteena oli ennen kaikkea mittakaavan kasvattaminen, mutta nyt yritykset hakevat kilpailuetua tarkasti kohdennettujen yritysostojen avulla. Kiinnostuksen kohteina ovat erityisesti kardiometaboliset sairaudet, immunologia, onkologia sekä radiofarmaseuttiset lääkkeet. Erityisen houkuttelevia ovat 1–5 miljardin dollarin yritysostot, sillä niiden avulla voidaan hankkia täsmällisesti uusia tuotteita, osaamista tai teknologia-alustoja ilman laajojen yritysintegraatioiden mukanaan tuomaa monimutkaisuutta.

Myös innovaatioiden maantieteellinen painopiste on laajentunut. Kiinan osuus maailman bioteknologian kehitysputkessa (biotech pipeline) olevista tuoteaihioista on nykyisin noin kolmannes, ja vuonna 2025 maa houkutteli 34 % maailmanlaajuisista bioteknologian allianssi-investoinneista.

Japanin kehitystä puolestaan ohjaavat toisenlaiset strategiset lähtökohdat:

“Japanilaiset lääkeyritykset laajentavat toimintaansa kansainvälisesti yritysostojen ja strategisten kumppanuuksien avulla keskeisillä globaaleilla markkinoilla. Samalla ne kiihdyttävät digitaalista transformaatiotaan tukeakseen yksilöllistettyä lääketiedettä ja entistä potilaslähtöisempää terveydenhuoltoa.”
Hajime Baba,
CEO Clareza Partners, Japani

Tämä kaksijakoinen strategia kuvastaa japanilaisen lääketeollisuuden laajempaa uudistumista, jossa kansainvälinen kasvu yhdistyy määrätietoisiin panostuksiin datan hyödyntämiseen, digitaaliseen infrastruktuuriin ja potilaslähtöisiin hoitomalleihin.

Kyky muuttaa strategia tuloksiksi ratkaisee lääkealan kilpailukyvyn

Kyky toteuttaa strategia käytännössä, eri sääntely-ympäristöissä, tuotantoverkostoissa ja kansainvälisillä osaajamarkkinoilla, on nousemassa yhä tärkeämmäksi kilpailuedun lähteeksi.

Haasteet ovat myös yhä tiiviimmin kytköksissä toisiinsa:

Joe Poling, President & CRO, Think Consulting

“Yhdysvaltain lääketeollisuus ei kohtaa vain yhtä haastetta, vaan useiden samanaikaisten muutostekijöiden yhdistelmän. Lääkehinnoitteluun kohdistuvat paineet, toimitusketjujen riskit ja tutkimus- ja kehitystoiminnan heikkenevä tuottavuus vaikuttavat toimialaan yhtä aikaa. Yritykset, jotka tarkastelevat näitä haasteita toisistaan erillisinä, jäävät todennäköisesti jälkeen niistä toimijoista, jotka lähestyvät niitä kokonaisvaltaisesti.
Seuraavan vuosikymmenen menestyjiä ovat yritykset, jotka pystyvät yhdistämään portfoliosa strategisen kehittämisen, tuotekehityksen ja kaupallisen toimeenpanon yhdeksi yhtenäiseksi toimintamalliksi.”
Joe Poling, President & CRO, Think Consulting, Yhdysvallat

Tämä kehitys näkyy erityisen selvästi Euroopassa, jossa lääketeollisuuden uudelleenteollistamispyrkimykset kohtaavat käytännön toteutuksen haasteet.

“Ranskan lääketeollisuuden uudelleenteollistaminen on kunnianhimoinen ja määrätietoinen tavoite. Samalla yritysjohtajat kohtaavat hyvin konkreettisia haasteita: osaavan tuotanto- ja teollisuushenkilöstön rekrytointi kiristyvillä työmarkkinoilla, sääntelyn edellyttämien vaatimusten täyttäminen aikataulussa sekä tietojärjestelmien uudistaminen vastaamaan nykyaikaisen tuotannon tarpeita. Tämän lisäksi yritysten on samanaikaisesti vauhditettava digitaalista transformaatiotaan ja vahvistettava tuotantokapasiteettiaan. Tämä on kaksijakoinen muutos, joka edellyttää ketterää johtamista sekä aiempaa vahvempia johtamisresursseja”
Emmanuel Fretti,
Senior Partneri, Valtus in France

Sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa toimintaympäristön kasvava monimutkaisuus korostaa organisaatioiden ketteryyden sekä sisäisten kyvykkyyksien ja ulkoisen asiantuntemuksen tehokkaan yhdistämisen merkitystä.

Kuten Clareza Partnersin toimitusjohtaja Hajime Baba toteaa:

”Yritykset, jotka onnistuvat yhdistämään omat kyvykkyytensä ulkoiseen asiantuntemukseen ja mukautumaan nopeasti teknologian, sääntelyn ja markkinoiden muutoksiin, ovat tulevaisuudessa parhaassa asemassa säilyttämään kilpailukykynsä.”

Hinnoittelupaineet ja muuttuva riskikartta

Yhdysvaltojen lääkehinnoittelupolitiikan muutos muokkaa toimialan kilpailuasetelmaa. Toukokuussa 2025 annettu Most-Favored-Nation Prescription Drug Pricing -asetus sekä Inflation Reduction Act -lain myötä käyttöön otetut Medicaren lääkehinnoittelua koskevat uudistukset lisäävät lääkeyrityksiin kohdistuvia paineita markkinalla, joka on perinteisesti ollut niiden kannattavin.

Toimiala on reagoinut muutoksiin merkittävillä investoinneilla. Vuonna 2025 lääkeyritykset ilmoittivat noin 350 miljardin euron suunnitelluista investoinneista Yhdysvaltojen tuotantoon ja tutkimus- ja kehitystoimintaan. Investoinnit heijastavat sekä huolta mahdollisista tulleista että laajempaa pyrkimystä vahvistaa toimitusketjujen kestävyyttä.

Euroopan haaste on toisenlainen. Vaikka EU:n uusi lääkelainsäädäntö ja EU Biotech Act pyrkivät vahvistamaan Euroopan kilpailukykyä, EFPIA:n mukaan vuosina 2019–2023 markkinoille tuotujen uusien lääkkeiden myynnistä 66,9 % toteutui Yhdysvalloissa, kun Euroopan viiden suurimman markkinan osuus oli vain 15,8 %. Tämän kilpailukykyeron kaventaminen edellyttää sääntelyn uudistamisen lisäksi vahvempia kannustimia innovaatioille sekä nopeampaa markkinoille pääsyä.

Laajemmin tarkasteltuna lääkkeiden toimitusvarmuudesta on tullut strateginen kysymys. Hallitukset tarkastelevat lääkehuoltoa yhä enemmän taloudellisen resilienssin ja kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Taustalla vaikuttavat pandemiasta saadut kokemukset, väestön ikääntyminen sekä terveydenhuoltomenojen jatkuva kasvu.

Seuraava kasvuvaihe kuuluu ketterille

Seuraavien 25 vuoden menestyjiä lääketeollisuudessa ovat yritykset, jotka pystyvät yhdistämään tieteellisen huippuosaamisen ja ketterän operatiivisen toiminnan. Ne kykenevät viemään innovaatiot nopeasti tutkimuksesta kaupallistamiseen, johtamaan tuoteportfolioitaan määrätietoisesti sekä sopeutumaan sääntelyn ja geopoliittisen toimintaympäristön muutoksiin menettämättä strategista suuntaansa.

Toimialan keskeiset osaamiskeskittymät eri puolilla maailmaa – edistyksellisestä valmistuksesta ja huipputason tutkimus- ja kehitystoiminnasta bioteknologisiin innovaatioihin ja digitaaliseen transformaatioon – muovaavat parhaillaan globaalia lääketeollisuutta. Alan seuraava kasvuvaihe on aidosti moninapainen. Menestyjiä ovat ne yritykset, jotka ymmärtävät tämän muuttuvan toimintaympäristön ja rakentavat organisaatioonsa kyvykkyydet, joiden avulla ne voivat ottaa siinä johtavan aseman.